31.10.2012

Viikonlopun aloitus Askissa

Ravintola Ask on vasta avannut (tarkemmin sanottuna 21. elokuuta) Kruunuhaassa entisen Luomon tiloissa. Luomo sijaitsee nykyään Pohjoisesplanadilla Pure Bistron yläkerrassa.
Ask on erikoistunut luomuruokaan ja lähituotantoon. Raaka-aineet hommataan sesongin mukaisesti ja se myös näkyy ja kuuluu menussakin.

Askin nimi herättää hieman kummastusta, kun englanniksi se merkitsee kysymistä :) Ruotsiksi se tarkoittaa kuitenkin saarnia. Saarni on viikinkien tarustojen mukaan puu joka kannattaa maailmankaikkeutta. Paikan on perustanut pariskunta, Filip Langhoff vaimonsa Linda Stenman-Langhoffin kanssa. Filip vastaa keittiöstä ja Linda hoitaa salin puolta vankalla kokemuksella.


Paikkana Ask on kodikkaan pieni - asiakaspaikkoja noin 30.Valittavana on neljän ruokalajin menu (55 €) tai kahdeksan ruokalajia (85 €). Viinipaketit neljälle ruokalajille 50 euroa, kahdeksalle 80 euroa. Juomapaketit on saatavissa myös alkoholittomina (4/20 €, 8/35 €) Vesi on ihan kraanavettä, mikä saa ainakin minulta pisteitä.

Olin tehnyt ystäväni kanssa varauksen varmaan miltein kuukautta aiemmin, joten ilmassa oli jo hieman odotuksen tuntua. Viimein viime viikon perjantaina, eli lokakuun viimeisenä viikonloppuna, sen enempää listoihin tutustumatta, päädyimme täyspitkään menuun, joten saimme todella kattavan läpileikkauksen ravintolan makumaailmasta. Kuvia täytyy kuitenkin hieman pahoitella, koska ravintolassa oli niin himmeä valaistus, ettei pokkari kamerastani löytynyt tarpeeksi ytyä.

Shamppanjan kanssa tarjoiltiin pientä sormiruokaa, joka oli hieman yllättävää. Olisi voinut kuvitella juureslastujen olevan ihan perus rapsakoita crackereitä mutta ei. Ainakin kantarelli-riisicracker suorastaan katosi suuhun! Sen kaverina oli myös paahdettua punajuurta ja peräti kolmesta eri lajikkeesta perunalastuja (Riksi, Highland Burgund ja Maijan Highlight). Dippinä oli kyytönmaitojuustosta tehty mousse sekä punajuurta. Toimi muuten aivan älyttömän hyvin.



Ensimmäinen keittiön tervehdys oli pieni mutta pirteä. Laventelin liemessä pikkelöityä sellerin juurta (uusi tuttavuus) ja omenamehussa kypsytettyä selleripyreetä. Oli mukava saada selleriä muussakin muodossa kuin sattumana esim. lihakeitossa.



Ensimmäisenä alkuruokana saimme tuoreita salaatteja suoraan Heinolan tilalta, jota koristivat pitsimäisen ohuet ruisleivästä tehdyt lastut. Salaatin pohjalla oli voimakkaan makuista samettikukan siitepölymajoneesia. Kun annokset tuotiin pöytään, niiden päälle suihkutettiin vielä mustaseljankukkavinegrettiä. Omaan makuuni se oli hieman liian hapokasta, salaattien oma maku ei päässyt oikeuksiinsa.



Toinen alkuruoka oli ohra-misogleisattua ankeriasta ja vakuumissa kypsytettyä omenaa (Inkoosta),  sekä vihreää merisinappia. Täysosuma! Ankeriaan rasvaisuus yhdistettynä pehmeän makeaan omenaan sai polvet tutisemaan. Hauskana lisänä annoksesta löytyi valkosipulin kynsi joka oli ensin keitetty, sitten grillattu. Yllätyin kuitenkin siitä, että annos ei ollut lämmin, mitä se ulkomuotonsa puolesta olisi voinut odottaa olevan.



Sitten olikin ensimmäisen lihaa sisältävän annoksen vuoro: Entrecôtecarpacciota, joka löytyi kylmämarinoidun lantun ja nauriin päältä. Kastikkeen päälle pirskoteltiin vielä virgin canola öljyä. Muijaniityltä kotoisin olleet kasvikset oli jätetty todella napakoiksi, mutta ne toimivat raa'an lihan kanssa erinomaisesti.



Ensimmäinen lämmin ruoka oli metsäsienirisotto. En ole aiemmin tunnustautunut risottojen ystäväksi, mutta nyt minunkin oli pakko pyörtää 'päätökseni'. Parasta risottoa mitä olen tähän asti syönyt. Vieläkin hymyilyttää :)
Risottoon oli käytetty kolmea erilaista sientä: kantarellia, vaaleaa orakasta sekä suppilovahveroa. Täyteläistä makua voinee syyttää luomuparmesaanista, sekä bioromano-juustosta. Kuvat eivät tee nyt valitettavasti yhtään oikeutta näille annoksille.




Ensimmäinen varsinainen pääruoka oli kuhaa, karhunlaukankukkia, koristekrassia ja niin kauan kasvatettua parsakaalia, että osa sen nupuista oli aloittanut jo kukkimisen! Kastikkeen virkaa toimitti mm. ruskistettu voi.
Tämä oli ehdottomasti yksi illan mieleenpainuvimmista annoksista.




Toisena pääruokana oli Fiskarsista kotoisin tullutta peuraa. Ohuet lastut ovat maa-artisokkaa. Kastike täydensi hyvin riistan makua.



Tähän väliin oli aika saada pieni tervehdys keittiöstä ennen jälkiruokia. Tämä alla oleva pieni väliraikastaja oli puolukasta tehty pyree/mousse, jonka alta löytyi vielä pehmentävänä makuna fenkolijogurttia. 



Ensimmäinen jälkiruoka oli valmistettu yhdestä suosikki raaka-aineestani: punajuuresta. Punajuuri oli pikkelöity ja se oli saanut lautaselle seurakseen vuohenmaitorahkaa ja mustaseljanmarjaa tuoreeltaan sekä graniténa.


Viimeisenä jälkiruokana oli kirsikkana kakun päälle Myrskylästä kotoisin olevaa omenaa, karamellijäätelöä, kinuskikastiketta, mysliä rusinoilla. Karamelli sopi aivan täydellisesti omenan kanssa.



Tässä vaiheessa kupuun ei olisi mahtunut enää murustakaan, mutta kahvin kanssa saimme vielä pienet porkkanakakkuset mascarpone täytteellä. Kahvi ei ollut ihan mitä tahansa, vaan se suodatettiin pöydässä aivan tuoreeltaan. Join elämäni ensimmäistä kertaa (!) kahvini mustana. Mielestäni kahvi on aina makeutettava ja siihen pitää saada tilkka maitoa.En meinannut aluksi uskoa kun sanottiin että maista edes ensin, mutta onneksi kuuntelin viisaampiani. Toimi kuin pipo pakkasella!



Suuri kiitos vielä Askin henkilökunnalle erinomaisesta palvelusta ja asiantuntemuksesta sekä ennen kaikkea makuelämyksistä. Kuutisen tuntia siinä vierähti ihan huomaamatta. Tämä on jälleen yksi kaupungin helmiä, jonka taival on samalla tavoin alussa kuin Luomonkin siellä ensimmäistä kertaa käydessäni. Tästä paikasta kuullaan vielä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti